Olin yöllä saada kauhean sydänkohtauksen! Siis en onneksi oikeaa, mutta olin niin paniikissa hetken, että tuntui, että sydän pysähtyy...
Heräsin neljän jälkeen siihen, että Paapero itki. Tajusin, että se oli jo itkenyt jonkin aikaa ennenkuin olin havahtunut siihen. Nousin lähteäkseni Paaperon luokse katsomaan mikä on hätänä, mutta itku taukosi melkein heti ylös noustuani. Jatkoin kuitenkin kohti Paaperon huonetta ja pinnasänkyä. Katsoin pinnasänkyyn, mutten erottanut Paaperoa missään! Hieroin silmiäni ja naureskelin hieman huonolle näölleni, mutta ei näkynyt Paaperoa vieläkään. Ajattelin unenpöpperöisenä, että piilarini ovat varmasti lähteneen yön aikana omille teilleen, enkä siksi erota Paaperoa unipussissaan kuviollisten lakanoiden seasta, joten työnsin pääni pinnasänkyyn ja kopeloin käsilläni pitkin pinnasängyn pohjaa, mutta ei olut Paapero siellä!!! Tässä vaiheessa korvissa jo humisi ja paniikki meinasi iskeä! Mihin mä olen Paaperon laittanut? Herranjumala, unohdinko mä sen parvekkeelle? Een, ei se nukkunut illalla parvekkeella... Taapero nukkuin minun ja Miehen välissä, joten ei Paapero voinut sielläkään olla, vai voiko? Olinko mä ollut niin typerä, että otin Paaperonkin sinne? Ja mitäs jos mä olinkin unissani litistänyt sen, kun en muistanut, että se nukkuu vieressäni! Ei, kun sieltähän mä juuri tulin, ei se voinut siellä olla... Paapero on vasta oppinut liikkumaan, mitä jos se onkin pudonnut pinnasängystä! Mutta ei sitä näy missään, eikä enää kuulu mitään. Apua! Kelasin mielessäni illan tapahtumat. Oltiin koko perhe pihalla grillaamassa, Paaperolla oli vaunut mukana, koska se nukkui iltaunet siellä, mutta hereillä se oli kun lähdettiin, eli ei se voi enää vaunuissakaan olla... Sitten mulle valkeni!:) Mähän vein grillaamisen jälkeen Paaperon yökylään Mummolle!:D Oon jo tottunut siihen, että Taapero on yökylässä, mutta Paapero oli nyt ensimmäistä kertaa yksinään yökyläilemässä, eikä mun aivot näköjään oikein käsitä sitä vielä...
Edelleenkään en tiedä mikä mut yöllä herätti, koska voisin vaikka vannoa, että kuulin Paaperon itkun... Ehkä mä oon vaan hullu, kun kuulen ääniä!:D
Huojennus oli kuitenkin suuri, kun tajusin, että pikku Paaperoinen on Mummolla turvassa.<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti